Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisesta puhutaan jo paljon, mutta sen mahdollisuudet jäävät sekä julkisyhteisöiltä että yrityksiltä yhä helposti huomaamatta. Samaan aikaan energialaskut tuskastuttavat, ja monia myös painaa vastuu yhteisen maapallomme tulevaisuudesta. Mitä rakennusten energiatehokkuustoimista pitäisi tietää, ja ovatko niitä koskevat ennakkoluulot yleisiä?
Kysyimme näkemyksiä Motivan ja Sähkölämmitysfoorumin asiantuntijoilta.
Keskustelu energiatehokkuudesta käy kuumana, ja koska aiheeseen liittyvät kiinteästi mm. rakennusmääräykset, EU-direktiivit ja vielä tuntemattomat tulevaisuuden velvoitteet, voi kiinteistöpäällikölle tai pienyrittäjälle jäädä monimutkainen kuva koko aiheesta.
Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen ei kuitenkaan aina merkitse jätti-investointeja tai muita yleisesti pelättyjä kustannuksia. Valtavien remonttien sijaan merkittäviä energiansäästöjä voidaan löytää esimerkiksi ohjaamalla lämmitys järkeväksi. Nykyisellä, langattomalla IoT-tekniikalla tiloja voidaan lämmittää käytön ja tarpeen mukaan, eikä suuria asennustöitä edellyttäviä johdotuksia tarvita.
Motivan asiantuntija Kirsi-Maaria Forssell on törmännyt myös toisenlaisiin ennakkoluuloihin.
”Toisinaan esimerkiksi luullaan, että tuotantoprosessi toimii huonommin tai että sisäilmaolosuhteet heikkenevät, kun energiankäyttöä tehostetaan. Yleensä kuitenkin on niin, että hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla energiatehokkuustoimilla luodaan samalla miellyttävämmät olosuhteet kuten sopiva ilmanvaihto ja lämpötila”, Kirsi-Maaria kertoo.
Selkeä, suoraan kukkarossa tuntuva hyöty energiatehokkuuden parantamisesta on sähkölaskujen kutistuminen. Mikäli suurin energiatehokkuuden este on käyttöasteesta riippumaton ylilämmitys ja rakennuksen vaippa on kunnossa, maksaa kohtuullinen investointi itsensä nopeasti takaisin.
Kun energiatehokkuuden parannuskeinoksi valitaan lämmityksen älyohjaus, saadaan vanhakin sähkölämmitysjärjestelmä toimimaan täsmällisemmin ja tehokkaammin. Älyohjaus ottaa tilanteen haltuunsa ja ohittaa vanhojen termostaattien hitaan ja epävarman toiminnan. Se huomioi lämmityksen ajoituksissa mm. ulkolämpötilan ja sääennusteen sekä kunkin huoneen reagointinopeuden lämpötilojen muutoksiin. Se myös hälyttää, jos lämpö- tai kosteusolosuhteet poikkeavat toivotusta. Energiaa säästyy, eikä yhdessä huoneessa enää hikoilla, kun toisessa samaan aikaan palellaan.
Kuluttajat osaavat jo kysellä yritysten ja yhteisöjen ympäristöarvojen perään. Esimerkiksi matkailualalla lähes 70 % asiakkaista haluaa valita ympäristöystävällisen majoituksen, ja ekologisuus nousee jatkossa entistäkin tärkeämmäksi erottautumistekijäksi.
Samaan aikaan maamme suurimmat kaupungit ovat jo sitoutuneet hiilidioksidipäästöjensä vähentämiseen, ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Myös pienemmiltä julkisyhteisöiltä ja yrityksiltä tullaan varmasti lähivuosina odottamaan konkreettista näyttöä ympäristövastuullisuudesta.
Rakennusten energiatehokkuuteen panostaminen on meidän leveysasteillamme yksi tärkeimmistä ilmastonmuutosta hillitsevistä teoista. Suomessa rakennusten lämmittäminen vastaa 25 prosenttia koko vuotuisesta energiankulutuksesta.
Toistaiseksi yritykset eivät hyödynnä energiatehokkuutta täysimääräisesti vastuullisuusvalttinaan. Ilmastokeskustelun kiihtyessä edelläkävijöillä onkin mahdollisuus siepata markkinoinnissaan ajatusjohtajan asema. Voisiko sinun yrityksesi tai yhteisösi kertoa asiakkaita kiinnostavasti esimerkiksi siitä, monenko automatkan tai muun vertailuesimerkin verran saitte ilmastokuormaa pienenemään?
Lue blogikirjoitus, miten vastuullinen yritys pienentää hiilijalanjälkeään ja säästää energiaa.
Kun kiinteistön sähkönkulutusta halutaan karsia, ei esimerkiksi koko sähkölämmitysjärjestelmää kannata päätä pahkaa muuttaa toiseen lämmitysmuotoon. Sähkölämmitysfoorumin asiamies Alexandre Zaitsev kehottaa ensin pohtimaan energiatehokkuustoimia:
”Ensimmäisenä kannattaa tietenkin tarkastaa rakenteellinen energiatehokkuus, eli se, ettei lämmitetä sisätilojen sijaan ulkoilmaa. Jos se on kunnossa, on seuraava askel tarkastaa lämmityksen ohjaus: lämmitetäänkö oikeaan aikaan, oikeita tiloja ja oikeaan lämpötilaan. Sähkölämmitteisessä rakennuksessa älyohjausjärjestelmä, kuten OptiWatti, optimoi tämän automaattisesti ja voi saada aikaan merkittäviä säästöjä.”
Zaitsevin mielestä monilla ammattilaisillakin on sähkölämmityksen suhteen turhia ennakkoluuloja.
”Sähkölämmitysjärjestelmä on tavallisesti edullinen huollettava, ja kun katsotaan rakennuksen koko elinkaarta, se voi – monen mielestä yllättäen – osoittautua kokonaiskustannuksiltaan järkevimmäksi lämmitysmuodoksi. Tärkeintä on, ettei energiaa hukata turhaan ylilämmittämiseen. Pelkkää energialaskua olennaisempaa on katsoa kokonaisuutta.”
Myös Kirsi-Maaria Forssell kehottaa selvittämään lähtötilanteen rauhassa ennen investoimista.
”Helpointa on ensin järjestää energiankulutuksen seuranta kuntoon. Jos tähän ei itsellä ole osaamista tai aikaa, kannattaa ottaa avuksi ulkopuolinen asiantuntija selvittämään rakennuksen tila ja energiansäästöpotentiaali. Energiakatselmus on tähän hyvä työkalu”, Forssell toteaa, ja jatkaa: “Moni yllättyy siitä, kuinka paljon ulkopuoliselta asiantuntijalta saa uutta tietoa mahdollisuuksista ja kokonaiskuvaa avaavia näkökulmia”.
TILAA KIINTEISTÖLLESI KARTOITUS
Energiatehokkuussopimus on yrityksille ja yhteisöille suunnattu, vapaaehtoinen keino hillitä energiankulutusta. Sopimukset ovat Suomelle merkittävä keino saavuttaa EU:n edellyttämät energiankäytön tehostamisvaatimukset.
Kirsi-Maaria Forssell on hyvillään siitä, että suomalaiset organisaatiot ovat ottaneet energiatehokkuussopimukset omikseen.
”Edellisellä sopimuskaudella (2008-2016) saavutettiin yhteensä 15,9 TWh:n säästöt – energiankäyttöä tehostettiin niin teollisuudessa, energia-, palvelu- ja kiinteistöalalla sekä kunnissa. Täysin vapaaehtoisin keinoin on siis saatu aikaiseksi valtavan hyviä tuloksia!”, Forssell iloitsee.
Energiatehokkuussopimus 2017–2025 kattaa elinkeinoelämän, kunta-alan, kiinteistöalan ja lämmityspolttonesteiden jakelun. Sopimukseen liittyneet toimijat sitoutuvat energiankulutustaan koskeviin säästötavoitteisiin.
Porkkanakin sopimukseen liittyy: valtio tukee – joskin harkinnanvaraisesti – liittyjien investointeja energiatehokkaaseen tekniikkaan. Samaan aikaan säästötavoitteet ohjaavat konkreettisesti yrityksiä pienentämään energiankulutustaan, mikä näkyy viivan alla myös taloudellisina säästöinä.
Myös lämmityksen älyjärjestelmät auttavat tavoitteiden saavuttamisessa: mm. viilentämällä tyhjiä tiloja, leikkaamalla ylilämmitystä ja säätämällä vuorokausikohtaista lämpötilaa. Automaattinen, oppiva palvelu voi leikata lämmitysenergian kulutuksesta jopa 40 %.
TIEDOTE 29.3.2023 Aurinkosähkön arvon maksimointiin kokonaisratkaisu Kotimainen älykkääseen energianhallintaan keskittynyt OptiWatti on kehittänyt pientaloille tavan…
Autamme kuntia säästämään energiaa ja tekemään kannattavaa ilmastotyötä. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, energiaoptimointi eli energiankulutuksen leikkaaminen…
Energiansäästö ei ehkä koskaan ole ollut ajankohtaisempaa. Energian hinta on pysytellyt historiallisen korkealla, eikä nopeaa…
