test

Sähkön hinta – mitä kWh maksaa, entä sähkönsiirto?

04/18/2019
sähkön hinta

Sähkön hinta ja sen muutokset vaikuttavat selvästi pientaloasujan menoihin. Mistä sähkön kWh-hinta muodostuu, ja mitä vaihtoehtoja energiakulujen pienentämiseen on? Mikä on sähkönsiirtomaksu? Paljonko sähköpörssi vaikuttaa hintaan?

Mistä sähkölaskun summa muodostuu?

Sähkön hinta on aihe, jota tulee pohdittua sekä uutisia seuratessaan että viimeistään sähkölaskua tutkaillessaan. Etenkin pientaloissa, joissa on suora sähkölämmitys, sähkön hinnalla on suuri vaikutus asumisen kokonaiskuluihin.

Sähkön hinta muodostuu:

1. Sähköenergian hinnasta (senttiä/kWh)
2. Sähkön siirtohinnasta
3. Veroista

Sähkön hinnoittelu tuottajalta asiakkaalle tapahtuu seuraavasti:

  • Sähköntuottajat myyvät tuottamaansa sähköenergiaa pohjoismaiseen Nord Pool -sähköpörssiin.
  • Sähköpörssissä sähkön hinta määräytyy kulloisenkin kysynnän ja tarjonnan mukaan – aivan kuten minkä tahansa raaka-aineen.
  • Sähköyhtiöt ostavat sähkön pörssistä ja myyvät sen eteenpäin asiakkailleen.
  • Kuluttaja maksaa sähköenergiasta yhtiölle valitsemansa sähkösopimuksen perusteella. Sopimushintaan vaikuttavat muun muassa sopimuksen pituus ja tyyppi sekä energian tuotantotapa (jos valitaan vaikkapa 100 % tuulivoimalla tuotettu sähkö). Hintoja kannattaa vertailla ennen sopimuksen tekoa.

1. Sähköenergian hinta

Sähkön varastointi on teknisesti vielä haastavaa, joten hinnat muuttuvat nopeasti.

Sähköenergiaan liittyy yksi erityispiirre, jolla se eroaa perinteisestä raaka-ainekaupasta. Toisin kuin monia raaka-aineita, sähköenergiaa on toistaiseksi vaikeaa varastoida pidemmäksi aikaa.

Sähköenergiaa voidaan toki varastoida mm. akkuihin, mutta niiden varastointikyky ei vielä riitä puskuriksi tuotannon vaihtelulle.

Esimerkiksi Japanissa sähköenergiasta kuitenkin jo tehdään potentiaalienergiaa pumppaamalla vettä korkealle vuoristoon altaisiin, joista se päästetään alas ja pyörittämään liike-energiallaan turbiineja silloin, kun kysyntä ylittää tarjonnan. Suomessa varastoiminen ei vielä toistaiseksi onnistu niin tehokkaasti, että siitä saataisiin vastaus pitemmän aikavälin tuotannon vaihteluihin.

Varastoimistekniikoiden kehittymistä odoteltaessa sähkökauppaa käydään spot-periaatteella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että markkinan toimijat antavat tunneittain sähköpörssiin tarjouksensa siitä, mihin hintaan he ovat valmiita joko myymään tai ostamaan sähköä tuntikohtaisesti. Sähköenergian spot-hinta määräytyy siis sähkömarkkinan kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Suomi kuuluu sähkön kaupassa pohjoismaisiin markkinoihin. Suomalaiset sähköyhtiöt ja sähköntuottajat käyvät kauppaa Nordpoolin sähköpörssissä, jonka omistavat Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Viron ja Liettuan kantaverkkoyhtiöt.

Mikä muu vaikuttaa sähkön hintaan?

Kuten edellä mainittiin, sähkön “raakahinta” määräytyy sähköpörssissä, ja sähköyhtiöt määrittelevät tämän lisäksi mahdolliset muut sähkösopimukseen liittyvät kulut.

Sähkön hintaan vaikuttavat muun muassa:

  • sähköenergiamarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan tilanne
  • vesitilanne – kun esim. Norjassa sataa paljon, vesivoiman kapasiteetti nousee ja hinta laskee
  • tuulet – navakka tuuli lisää tuulivoimaloiden tuotantoa
  • lämpötila ja sääolosuhteet – kylminä talvina sähkön hinta pysyy korkeammalla
  • voimalaitosten ja sähköverkon huoltokatkot
  • päästöoikeuksien hinnat.

Sähkösopimuksen valinnalla voi säästää.

Sähkösopimustyyppejä on monenlaisia. Ei ole harvinaista, että yhdellä energiayhtiöllä on tarjolla kymmenenkin erilaista sähkösopimustuotetta.

Sopimukset voi jakaa karkeasti kolmeen erilaiseen tyyppiin hinnoittelunsa perusteella.

Pörssisähkö on tuntihinnoiteltu sähkösopimustyyppi, jossa asiakkaan sähköstä maksama hinta vaihtelee tunneittain sähkön pörssihinnan perusteella. Pörssisähköstä saa irti suurimman hyödyn, kun jaksaa seurata hinnanvaihtelua ja esimerkiksi käyttää varaavaa lattialämmitystä tai lämmittää käyttövettä silloin, kun hinnat ovat pienimmillään.

Sähkölämmitystä hallinnoiva OptiWatti-älyjärjestelmä tekee tämän kaiken automaattisesti: se seuraa pörssihintoja, sääennustetta sekä huoneiden reagointia lämmitykseen ja ajoittaa automaattisesti lämmitysajankohdan halvimmille tunneille. Samalla se pitää lämpötilan mukavuustasolla ja parantaa asumisviihtyvyyttä.

Määräaikainen sähkösopimus on kiinteähintainen: energiayhtiö ei voi kesken sopimuskauden muuttaa sen kWh-hintaa, eikä asiakas toisaalta voi irtisanoa sopimusta ennen määräajan päättymistä. Hinta siis pysyy niissä lukemissa, mitkä sopimusta tehtäessä ovat olleet voimassa ja kuluttaja saman yhtiön asiakkaana, kunnes määräaika on ummessa.

Yleensä sopimuksen purku kuitenkin onnistuu, mikäli esimerkiksi muuttaa uuteen kotiin tai elämäntilanteessa tapahtuu muita isoja muutoksia.

Määräaikaisen sopimuksen hyvä puoli on sen ennakoitavuus: hinta ei pomppaa äkkiä sähkön pörssihinnan noustessa, mutta ei toisaalta laskekaan. Sopimus kannattaa lukaista huolella läpi: jotkut määräaikaiset sopimukset jatkuvat automaattisesti toistaiseksi voimassaolevina, minkä jälkeen irtisanominen onnistuu samalla 14 vrk:n irtisanomisajalla kuin toistaiseksi voimassaolevassa sopimuksessakin.

Toistaiseksi voimassa olevista sähkösopimuksista on olemassa erilaisia muotoja erilaisiin tarpeisiin. Niille yhteistä on, että kWh-hintaa tarkastetaan neljännes- tai puolivuosittain. Kerrostalokotiin toistaiseksi voimassaolevan sähkösopimuksen voi kuitenkin saada jopa kiinteällä kuukausimaksulla.

Ekosähkösopimus, eli tuotantomuotoon sidottu sähkösopimus, voi yhtiöstä riippuen olla melkein mitä tahansa muotoa. Joissakin yhtiöissä kaikki sopimukset ovat hiilidioksidipäästöttömiä, ja monissa on tarjolla myös sopimuksia, joissa tuotantomuoto on pelkästään tuuli tai aurinko.

LATAA MAKSUTON SÄHKÖLÄMMITYSOPAS

2. Sähkön siirtohinta

Siirtohinnoittelussa vaikuttavat etäisyydet ja toimitusvarmuus

Ehkä puhuttavin osuus koko sähkölaskusta on tällä hetkellä sähkönsiirtomaksu, jonka hinta muodostuu kulutukseen perustuvasta siirtomaksusta (snt/kWh) ja kiinteästä perusmaksusta (€/kk).

Siirtomaksun laskuttaa asiakkaalta verkkoyhtiö, joka huolehtii alueellisesta sähkön jakelusta. Verkkoyhtiötä ei voi kilpailuttaa samalla tavalla kuin energiayhtiötä, vaan asiakkuus määräytyy sijainnin perusteella: minkä yhtiön alueella asut, sen maksuja maksat.

Siirtohinnat vaihtelevat paljon alueittain. Yhtiöt perustelevat hinnoitteluaan mm. sähkön toimitusvarmuudella: myrskytuhojen ehkäisemiseksi esimerkiksi ilmajohtoja puretaan ja niitä vaihdetaan maakaapeleihin, jotka ovat paremmin turvassa sään vaihteluilta. Nämä uudistukset keskittyvät taajamien ulkopuolelle, sillä taajamissa valtaosa johdoista on jo maan alla.

Myös alueen asumistiheys vaikuttaa verkkoyhtiön kuluihin. Taajamien ulkopuolella talot ovat harvemmassa ja johtoa vedetään asiakasta kohti monikymmen- tai -satakertainen määrä verrattuna taajamaan. Siksi siirtomaksut tapaavat olla haja-asutusalueella korkeammat kuin taajamissa.

Energiavirasto valvoo sähkön siirtohintojen pysymistä kohtuullisina.

Mitä asiakas saa sähkön siirtomaksulla?

Sähkön siirtomaksuilla katetaan muun muassa nämä tekijät:
– sähköverkon kunnossapito, esimerkiksi oksien karsiminen puista sähkölinjojen lähettyviltä
– verkon uusimistyöt, esimerkiksi kuluneiden osien vaihtaminen tai ilmajohtojen vaihtaminen maajohdoiksi
– vikojen korjaus: esimerkiksi myrskytuhojen tai lumen aiheuttamien vaurioiden korjaaminen
– verkon toimivuuden valvominen
– asiakkaan kulutuksen mittaaminen, asiakaspalvelu, laskutus sekä sähkökatkokorvaukset
– kantaverkkoyhtiöiden maksut.

Siirrettävän sähkön määrä vaikuttaa laskun kokonaissummaan. Koska älykäs sähkölämmityksen hallinta kutistaa kokonaisuudessaan sähkönkulutusta, voidaan esimerkiksi OptiWatti-älyjärjestelmää käyttämällä pienentää myös siirtomaksun kokonaissummaa.

3. Sähkön verotus

Kuluttajat maksavat sähköstä sekä varsinaista sähköveroa että arvonlisäveroa. Sähköveron suuruuden päättää eduskunta, eli kuluttajalla on mahdollisuus vaikuttaa veron osuuteen vain äänestyspäätöksillään. Toki sähkön kulutusta leikkaamalla pienenee samalla myös sähköveromaksu, koska se on sidottu kulutuksen määrään.

Sähkölaskussa sähkövero sisältyy sähkönsiirtomaksuun, mikä osaltaan selittää siirtohinnan suuruutta suhteessa varsinaiseen energian hintaan. Sähköverkkoyhtiö tilittää sähköveron eteenpäin valtiolle.

Sähköveroluokkia on kaksi. I-luokkaan (2,79 snt/kWh) kuuluvat kuluttajat ja suurin osa yrittäjistä, II-veroluokkaan (0,87 snt/kWh) ovat oikeutettuja yritykset, joiden toimialaa ovat valmistava teollisuus, kaivostoiminta, louhinta ja ammattimainen kasvihuoneviljely. Molemmat hintaesimerkit sisältävät arvonlisäveron 24 %.

Vihreä sähkö

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tuotetusta sähköenergiasta suuri osa tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla, kuten vesivoimalla ja tuulivoimalla. Siksi muun Pohjolan sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi myös Suomessa sähköenergian hintaan. Uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetusta sähköstä käytetään nimitystä vihreä sähkö.

Vihreä sähkö ei välttämättä ole hinnaltaan kalliimpaa kuin muukaan. Toisaalta energiayhtiöt myyvät sähköä myös muilla hyvin vaihtelevilla, ympäristöystävällisyyteen viittaavilla ilmaisuilla. Samaan aikaan myös vihreää sähköä voidaan tuottaa tavoilla, jotka jakavat mielipiteitä: esimerkiksi vesisähkö ei vaikuta ilmastoon, mutta kylläkin kalakantoihin ja vesiekosysteemiin.

Toisaalta vaikkapa ydinvoiman tuotantoprosessi ei tuota hiilidioksidipäästöjä, mutta sen riskikohtia ovat uraanikaivosten ympäristövaikutukset ja ydinjätteen turvallinen eristäminen. Myös ydinvoimaloissa tapahtuneet onnettomuudet herättävät paikoin huolta.

Sertifioitua vihreää sähköä kaipaavalle on yleiseurooppalainen EKOenergia-merkintä hyödyllinen apu. EKOenergia-merkin saanut sähkö täyttää tarkoin valitut ympäristökriteerit, joita ovat mm. hiilidioksidivapaus, jäljitettävyys ja kestävyys.

Ilmastonmuutoksen etenemisen kannalta huolestuttavimpia ovat runsaasti hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat fossiiliset energiantuotantomuodot. Niitä ovat kivihiili, öljy ja maakaasu.

On hyvä tietää, että suurimpien kulutuspiikkien aikana sähköä tuotetaan runsaasti myös uusiutumattomilla energianlähteillä. Toisin sanoen keskitalvella, kun kulutus on suurta, täytyy tarjontaa täydentää uusiutumattomilla energiantuotantomuodoilla.

Miten säästää sähköä sähkölämmitteisessä talossa?

Sähkölämmitteisissä talouksissa tilojen lämmitys kuluttaa suurimman osan sähköstä, ja hyvänä kakkosena seuraa käyttöveden lämmitys. Valojen sammuttelemisen sijaan katse kannattaakin ilman muuta suunnata lämmitystottumuksiin.

Lämmityskuluista leikkaaminen saattaa äkkiseltään kuulostaa siltä, että tiedossa on palelua: jos pattereita ja lattialämmitystä säädetään pienemmälle, niin kyllähän siinä tulee vilu? Lämmityskuluja voidaan kuitenkin todellisuudessa säästää jopa 40 % leikkaamalla vain hukka- ja ylilämmitys pois.

Manuaalisesti toteutettuna liikalämmityksestä napattu säästö jää tätä pienemmäksi ja vaatii melkoista omistautumista jatkuvalle säätämiselle, mutta modernissa maailmassa automaattinen lämmityksenohjaus hoitaa homman. OptiWatti-älyohjausjärjestelmä pitää huolen siitä, että tilat ovat juuri sopivan lämpimät, kun niissä oleskellaan ja viilenevät esim. työpäivän ajaksi. Optimoinnissaan järjestelmä ottaa huomioon sääennusteen, sähkön pörssihinnan vaihtelun ja huoneiden reagoinnin lämmitykseen. Ennen kaikkea se pitää lämpötilan tunti tunnilta ja huone huoneelta mukavimpana mahdollisena!

Haluatko tietää lisää, miten säästää sähkölämmityksestä? Lataa SÄHKÖLÄMMITYSOPAS! Saat lisää vinkkejä sekä asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten sähkölämmityksestä saa pienellä vaivalla energiatehokkaan.

LATAA MAKSUTON SÄHKÖLÄMMITYSOPAS

Sähkön hinta – mitä kWh maksaa, entä sähkönsiirto?

Sähkön hinta ja sen muutokset vaikuttavat selvästi pientaloasujan menoihin. Mistä sähkön kWh-hinta muodostuu, ja mitä…

Sähkön hinta ja pörssisähkö

Sähkön hinta ja sen muutokset vaikuttavat selvästi pientaloasujan menoihin. Mistä sähkön hinta muodostuu, ja mitä…