Yritysten ja yhteisöjen vastuullisuuskysymykset kiinnostavat sekä asiakkaita että ympäröivää yhteiskuntaa. Vastuullisuus ja siitä viestiminen eivät edellytä näyttäviä PR-kampanjoita – merkittäviä ympäristötekoja saadaan aikaiseksi vähemmälläkin tohinalla. Energiansäästö on asia, jonka jokainen – pienikin – yritys tai yhteisö voi ottaa haltuun ja olla konkreettisesti mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta.
Samaan aikaan päättäjillä on vastuu tehdä valintoja, joiden avulla organisaatioiden hiilijalanjäljen leikkaaminen onnistuu.
Vastuullisuudesta on modernissa maailmassa tullut jo kilpailukykytekijä. Jokainen organisaatio tarvitsee menestyäkseen ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä toimintatapoja, jotka ”sivutuotteena” tavallisesti parantavat myös resurssitehokkuutta ja henkilöstön sitoutuneisuutta.
Yrityksissä ja yhteisöissä onkin hyvä pohtia perusteellisesti, mitä vastuullisuus voisi niiden toiminnassa tarkoittaa. Tekojen ei tarvitse aina olla monimutkaisia tai näyttäviä ollakseen tehokkaita.
Ulospäin vastuullisuus voi näkyä erilaisina tempauksina, mutta niitäkin tärkeämpää on löytää jatkuvia malleja, jotka – vaikka sitten kaikessa hiljaisuudessakin – vähentävät ympäristön kuormitusta ja parantavat ihmisten hyvinvointia.
Ympäristövastuusta huolehtiminen tarkoittaa, että yritys tunnistaa aiheuttamansa ympäristövaikutukset ja hallitsee ne. Perinteisesti tämän on ajateltu liittyvän teolliseen tuotantoon ja raaka-aineisiin, mutta nykyään seurataan myös yrityksen hallinnoimien kiinteistöjen energiatehokkuutta.
Energian säästäminen on tehokas keino hillitä ilmastonmuutosta, mutta helposti toteutettavat, mitattavat säästöratkaisut tunnetaan vielä huonosti. Yleinen mielikuva on, että esim. energiaa syövään tilojen lämmitykseen voidaan vaikuttaa vain suurilla investoinneilla. Kuitenkin myös kevyillä ratkaisuilla, kuten älykkäällä sähkölämmityksen ohjauksella, saadaan aikaiseksi merkittäviä säästöjä.
Vapaaehtoisilla energiansäästötoimilla on Suomessa jo viime vuosikymmenen aikana saatu aikaiseksi huomattavia säästöjä. Tulevaisuudessa vauhti vain kiihtyy: sekä kirkolla että monilla maamme kunnista on tavoite päästä hiilineutraaleiksi jo vuonna 2030. Tavoite on merkittävästi kunnianhimoisempi kuin esim. Suomen valtiolla.
Ilmastotyöhön yrityksiä ja yhteisöjä ovat innostaneet myös energiatehokkuussopimukset.
”Edellisellä sopimuskaudella 2008–2016 energiankäyttöä tehostettiin teollisuudessa, energia-, palvelu- ja kiinteistöalalla sekä kunnissa. Näin saavutettiin yhteensä 15,9 TWh:n säästöt,” kertoo asiantuntija Kirsi-Maaria Forssell Motiva Oy:lta.
Suuruusluokasta kertoo se, että kahdeksan vuoden aikana energiatehokkuussopimuksilla saatiin säästö, joka ylittää kevyesti kaikkien kotimaisten vesivoimaloiden vuonna 2018 tuottaman sähköenergian määrän (13,05 TWh).
Vaikka säästöt ovat näinkin merkittävät, olisi kirittävää vielä moninkertaisesti: kaikki Suomen yritykset, yhteisöt ja kunnat eivät suinkaan olleet mukana edellisellä sopimuskaudella, ja pienemmän mittakaavan säästöjä saataisiin helposti kokoon myös energiatehokkuussopimusten ulkopuolella.
Ympäristön kannalta myös pienistä puroista kasvavat virrat ovat merkittäviä, ja yksittäiselle yritykselle tai yhteisölle säästö on usein taloudellisesti merkittävä.
Alussa on järkevintä hankkiutua tilanteen tasalle – on nimittäin varsin tavallista, ettei yrityksessä tai yhteisössä olla täysin selvillä siitä, mihin energiaa kuluu. Suomessa yksi suurimmista energiasyöpöistä ja samalla ilmastonmuutokseen vaikuttavista tekijöistä on kiinteistöjen lämmitys.
Kirsi-Maaria Forssell kannustaa yrityksiä selvittämään, missä mennään: ”Aivan aluksi kannattaa järjestää energiankulutuksen seuranta kuntoon ja selvittää, mikä on kulutuksen lähtötaso. Jos itsellä ei ole omaa osaamista tai aikaa, kannattaa ottaa ulkopuolinen asiantuntija selvittämään rakennuksen tila ja sen säästöpotentiaali. Tässä energiakatselmus on hyvä työkalu. Usein ulkopuolisen asiantuntijan kautta saa tietoa mahdollisuuksista sekä uusia näkökulmia.”
”Yleisesti ottaen kaikilla aloilla on mahdollisuuksia energiansäästöön – tärkeää on, että mahdollisuudet selvitetään ja lähdetään toteuttamaan energiatehokkuustoimia”, toteaa Kirsi-Maaria Forssell.
Klassinen esimerkki energiansäästökohteesta on sähköllä lämpiävä tila ikääntyvässä kiinteistössä: yötä päivää kuumottavat patterit pitävät kyllä olosuhteet lämpiminä, mutta sähkömittari raksuttaa samalla vihaiseen tahtiin. Onko ainoa vaihtoehto laittaa lämmitysjärjestelmä ja tilat remonttiin?
Kirsi-Maaria Forssell vastaa: ”Lämmitysmuodon muutos on yksi vaihtoehto, mutta ei mikään itsestäänselvyys. Tilan käyttö, energian tarve ja järjestelmän kunto ratkaisevat sen, kannattaako lämmitysjärjestelmän tyyppi vaihtaa. Ennen lämmitysmuodon muutosta kannattaa toteuttaa varsinaiset energiatehokkuustoimet, joilla voidaan myös vaikuttaa kulutukseen.”
Yksi vaihtoehto kiinteistön energiankulutuksen hillitsemiseen on lämmityksen älyohjaus. Se säätää huoneiden lämpötilat miellyttäväksi, kun niissä oleskellaan, ja laskee lämmitystä poissaolojen ajaksi – kaikki tämä täysin automaattisesti.
Esimerkiksi päiväkodeissa ja majoituskohteissa on saatu lämmityksen älyohjauksella huomattavia säästöjä ilman, että tiloja on tarvinnut remontoida. OptiWatti-älyohjaus asennetaan vanhan sähkölämmityksen rinnalle, eikä langaton järjestelmä tarvitse edes johdotuksia.
OptiWatin avulla saadaan myös selville huonekohtaiset lämpötilavaihtelut. Tämä antaa viitteitä siitä, missä mahdolliset lämpövuodot voisivat sijaita. Raportoinnin avulla saadaan samalla mustaa valkoiselle siitä, miten jo tehdyt säästötoimenpiteet ovat tehonneet.
Lämmitysenergiasta säästäminen saattaa herättää myös huolia ja ennakkoluuloja. Osin ne ovat peräisin menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin säästön ja palelun väliin saattoi hyvin sijoittaa yhtäläisyysmerkin.
Myös Kirsi-Maaria Forssell tunnistaa ennakkoluulot. ”Voidaan vaikkapa luulla, että tuotantoprosessi toimii huonommin tai sisäilman laatu heikkenee, kun energiankäyttöä tehostetaan. Yleensä kuitenkin on niin, että hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla energiatehokkuustoimilla saadaan samalla parannettua muun muassa ilmastoinnin toimivuutta ja pidettyä työskentelylämpötila ihanteellisena.”
Jatkuvassa ympäristövastuussa onkin olennaista hoksauttaa sekä henkilöstölle että johdolle, ettei säästöä tehdä hyvinvoinnin kustannuksella. Tämä hälventää mahdollista muutosvastarintaa ja innostaa väkeä osallistumaan vastuullisuustalkoisiin.
Hyvä esimerkki olosuhteisiin myönteisesti vaikuttavasta energiansäästötoimesta on OptiWatti-älyohjaus, jolla lämpötila saadaan säädettyä ihanteelliseksi huone- ja tuntikohtaisesti.
Esimerkiksi päiväkodissa tämä voisi tarkoittaa sitä, että askarteluhuoneessa on mukavan lämmintä näperrellä, liikuntasalissa riehutaan hieman viileämmässä ja päiväunet nukutaan unelle suotuisassa lämpötilassa. Ja kun ovet suljetaan alkuillasta, lämpötila viilenee yön ajaksi noustakseen jälleen automaattisesti aamuksi.
Autamme parantamaan kiinteistöjesi käyttömukavuutta ja karsimaan kuluja.
Meillä OptiWatilla on missionamme luoda helppokäyttöisiä ratkaisuja energian säästämiseen. Meistä on hienoa työskennellä älykkään energianhallinnan parissa ja muuttaa kotien, mökkien ja suurtenkin yrityskiinteistöjen vanhat lämmitysjärjestelmät yksi kerrallaan energiatehokkaiksi.
Haastamme kaikki suomalaiset mukaan ilmastotekoihin: kerro somessa, minkälaisilla konkreettisilla valinnoilla sinä, yrityksesi tai yhteisösi hillitsette ilmastonmuutosta.
Katso tämä alla oleva video ja jaa se eteenpäin, kiitos!
Säilytetään yhdessä ainutlaatuinen pallomme tuleville jälkipolville!
Seuraa meitä:
Autamme kuntia säästämään energiaa ja tekemään kannattavaa ilmastotyötä. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, energiaoptimointi eli energiankulutuksen leikkaaminen…
Energiansäästö ei ehkä koskaan ole ollut ajankohtaisempaa. Energian hinta on pysytellyt historiallisen korkealla, eikä nopeaa…
Mikko Heinosen mukaan selkeimmät säästöt yrityskiinteistöjen energialaskuun saadaan lämmitysjärjestelmien älykkäällä ohjauksella. Kuva: Marko Paakkanen Kuinka…
