test

Hiilineutraali kirkko viitoittaa tietä ilmastotalkoisiin

03/06/2019
energiatehokkuus

Monissa suomalaisissa kunnissa ja julkisyhteisöissä on päämäärätietoista ilmastotyötä tehty jo vuosia. Suomen evankelis-luterilainen kirkko kulkee etujoukoissa: se tavoittelee ilmastostrategiassaan hiilineutraaliutta jo vuoteen 2030 mennessä. Haastattelimme rovasti Ilkka Sipiläistä, joka on yhteiskunnan ja kestävän kehityksen johtava asiantuntija Kirkkohallituksessa.

Ympäristöarvot mukana jo kirkon ydinsanomassa

Kirkko on tarttunut ympäristönsuojelutyöhön rivakasti jo vuosikymmeniä sitten. Nyt työskentely on tehostumassa entisestään.

”Ympäristönsuojelu on osa koko ydinviestiämme ja strategiaamme. Kirkon yhdessä sovitut tehtävät ovat kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen, rohkaista välittämään lähimmäisistä ja pitää huolta luomakunnasta. Tämä viimeisenä mainittu tarkoittaa itsestään selvästi sitä, että meidän on tehtävä osamme ilmastonmuutoksen torjumisessa”, Sipiläinen toteaa. ”On yksinomaan loogista, että kirkolla on oma ilmastostrategia”, hän toteaa.

Sipiläinen haluaa korostaa, että ennen muiden tekoihin puuttumista pitää kyetä elämään kuten opettaa – kirkonkin. ”Kyllä meidän tulee ensin pystyä leikkaamaan omat päästömme. Vasta sitten voimme kannustaa ja konkreettisesti tukea siihen seurakuntalaisiakin, kun olemme ensin itse näyttäneet esimerkkiä”, hän pohtii.

Mistä työnimellä Hiilineutraali kirkko 2030 kulkevassa ilmastostrategiassa on sitten kysymys?

”Työnimi kuvaa hyvin tavoitettamme. Hiilidioksidipäästöt on saatava nollaan vuoteen 2030 mennessä, ja öljystä aiomme luopua jo 2025 mennessä”, Sipiläinen kiteyttää.

Kiinteistöjen lämmityksen päästöt erityisen tärkeää saada kuriin

Ilmastostrategian luonnoksessa tavoitteita on viisi, ja ne kuuluvat näin:

1. Vähennetään kiinteistöjen hiilidioksidipäästöjä.

2. Vähennetään toiminnan hiilidioksidipäästöjä.

3. Kompensoidaan päästöt.

4. Kirkko vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnallisena toimijana ja keskustelijana.

5. Sekä seurakunnat että keskushallinto ovat sitoutuneita ilmastotyöhön.

Kohdista ensimmäinen on yhtaikaa erityisen tärkeä ja vaativa: kirkolla on runsaasti kiinteistöomistusta keskiaikaisista kirkoista virastoihin ja leirikeskuksiin. ”Kulkemisen ja ruoan ilmastovaikutukset korostuvat julkisissa keskusteluissa, ja kiinteistöt saattavat jäädä paitsioon”, Ilkka Sipiläinen pohtii, ja jatkaa:

”Kiinteistöt ovat kyllä keskeisin ilmastokaasujen lähde seurakunnissa. Paikallisilla seurakunnilla ja seurakuntayhtymillä on omistuksessaan kiinteistöjä – virastoja, seurakuntakeskuksia ja asuntoja – joista ne tekevät itsenäisiä päätöksiä. Tekemistä varmasti riittää.”

”Toki meillä on myös nämä omat spesiaalimme. Ajatellaanpa vaikka Kerimäen kirkkoa, joka on kansallisaarre, lämmittämätön ja maailman suurin puukirkko – vaatisi huomattavaa tietotaitoa ryhtyä kyhäämään sellaiseen lämmitysjärjestelmää. Toisaalta esim. Porvoon tuomiokirkko, joka on rakennettu 1400-luvulla, siirtyi juuri maalämpöön. Nämä ovat todella kiinnostavia, syvää asiantuntemusta edellyttäviä projekteja”, Sipiläinen summaa.

Tilaa asiantuntijaltamme kartoitus ja konkreettinen ehdotus kiinteistöjesi energiansäästöön ja -hallintaan!

Seurakunnilta odotetaan pikaisia energiaselvityksiä

Hiilineutraali kirkko 2030 -strategian vauhdittamina seurakunnissa tullaan tarttumaan toimeen saman tien, sillä niiden odotetaan selvittävän rakennustensa energiankulutuksen vuoden 2020 loppuun mennessä ja parantavan niiden energiatehokkuutta.

Yksi tapa energiatehokkuuden parantamiseen on vanhan sähkölämmityksen ”älyllistäminen” automaattiohjauksella. Esimerkiksi Raaseporin seurakuntayhtymä aloitti päästövähennykset ottamalla kiinteistöissään käyttöön älykkään OptiWatti-lämmityksenohjauksen. Älykäs energianhallintajärjestelmä leikkaa samalla sähkölämmityksen kuluja jopa 40 %, joten energiatehokkuuden parantumisen ohella saadaan kuriin myös kustannukset.

Strategiassa mainitaan myös fossiilisilla polttoaineilla tuotetusta sähköstä luopuminen, jonka määräaika sijoittuu vuoden 2025 loppuun. Vihreän sähkön sopimuksia on jo laajalti tarjolla, joten tämä tavoite on saavutettavissa helposti.

”Sähkössähän ei ole lämmitysmuotona mitään vikaa, kunhan sitä käytetään järkevästi, ja tuotantotapana ovat uusiutuvat energiamuodot. Vähällä käytöllä pidetyt tilat ovat haasteellisimpia, sillä niistä pitää laskea lämpöä, kun paikalla ei olla, ja toisaalta tilan pitäisi olla jo lämmin tilaisuuden alkaessa. Tässä lämmityksen älyohjaus on varmasti omiaan”, Sipiläinen arvioi.

OptiWatti-älyohjausjärjestelmää on hyödynnetty menestyksekkäästi paitsi seurakuntien myös yhteisöjen, yritysten ja kuntien energiansäästössä. Koska OptiWatti asennetaan jo olemassa olevan sähkölämmityksen rinnalle, ei vanhaa, mutta toimivaa tekniikkaa tarvitse kärrätä kaatopaikalle kasvattamaan jätevuoria.

Kirkko edelläkävijä ympäristökysymyksissä

Hiilineutraaliutta kirkko ei ole lähdössä tavoittelemaan takamatkalta, sillä seurakunnat ovat tehneet aktiivista työtä ympäristön hyväksi jo kohta 20 vuotta.

”Kirkolla on vuodesta 2001 asti ollut oma ympäristöjärjestelmänsä, Kirkon ympäristödiplomi. Diplomi ja siihen liittyvä käsikirja arvioidaan uusiksi noin viiden vuoden välein, jotta se on varmasti ajantasainen”, kertoo Ilkka Sipiläinen.

Sipiläinen kannustaa energiatalkoisiin myös muita julkisyhteisöjä. ”Suurilla kaupungeilla ja monilla kunnilla on jo kunnianhimoinen ilmastostrategiansa. Muidenkin olisi aika tarttua toimeen. Ainakin öljylämmitys ja muut fossiiliset lämmönlähteet on kerta kaikkiaan saatava pois.”

Entä tullaanko tavoitteisiin pääsemään?

”Kun tavoitteet ilmastostrategialle kirjattiin, oli lähtökohtana, että ne voidaan saavuttaa. Eivät ole mitään toiveajattelua, eivätkä saakaan olla. Kohta täällä ollaan muuten uimasillaan”, rovasti jyrähtää.

Me OptiWatilla toivotamme kirkolle sitkeyttä ja puhtia tavoitteiden saavuttamiseen. Samaa vastuullisuutta näkisimme mielellämme myös päättäjiltä: nyt on toimittava, enää ei ole tilaa tyhjille lupauksille.

Tilaa nyt asiantuntijaltamme kartoitus ja konkreettinen ehdotus kiinteistöjesi energiansäästöön ja -hallintaan!

Lataa maksuton SÄHKÖLÄMMITYSOPAS ja saat konkreettisia vinkkejä lämmityskuluissa säästämiseen ja asiantuntijoiden vastauksia yleisimpiin sähkölämmitystä koskeviin kysymyksiin.

Lue lisää älykkään lämmityksen ohjauksen hyödyistä kunnille, kaupungeille ja seurakunnille. 

Seuraa meitä:

Facebook

LinkedIn

Twitter

Instagram

Hiilijalanjälki − mitä siitä pitää tietää?

”Olen nähnyt kerran isoja hiilijalanjälkiä, kun meillä oli nuohooja käymässä”, totesi eräs neljävuotias taannoin. Käsitteenä…

Kiinteistön energiatehokkuus sataa omistajan kukkaroon

Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisesta puhutaan jo paljon, mutta sen mahdollisuudet jäävät sekä julkisyhteisöiltä että yrityksiltä yhä…

Taloyhtiön energiankulutus vaikuttaa suoraan asumiskuluihin

Sekä yksittäisillä asukkailla että taloyhtiöllä on mahdollisuus leikata energiankulutusta asumismukavuudesta tinkimättä. Taloyhtiön energiankulutus vaikuttaa suoraan…