test

Omakotiasuja, säästätkö sähköä oikein?

02/08/2019
omakotitalon sähkönkulutus

Sähkön säästö alkaa tuntua merkitykselliseltä viimeistään keskitalvella, kun laskun summa karkaa uusiin sfääreihin. Mutta mistä säästöjä kannattaa metsästää?

Sähkölämmitys, energian suursyömäri?

Sähkölämmityksen maine on turhankin huono: Motivassakin ollaan sitä mieltä, että tehokkaasti käytettynä se on hyvä lämmitysvaihtoehto. Pohjoismaissa sähkö tuotetaan pääasiassa uusiutuvilla energiamuodoilla, joten sähkölämmittäjä myös kuormittaa ilmastoa niukemmin kuin esimerkiksi kivihiileen nojaavilla lämmitysratkaisuilla.

Omakotitalossa, jonka pinta-ala on 150 m2 ja kokonaiskulutus 24 500 kWh, sähkölämmitys haukkaa energiaa noin 12 250 kWh eli noin 1 500 € vuodessa. OptiWatin huone- ja tuntikohtaisella optimoinnilla, jossa huomioidaan myös pörssisähkön hinnanvaihtelut ja sääennuste, voidaan lämmityksen sähkönkulutusta kuitenkin leikata jopa 40 %, eikä asumismukavuus kärsi lainkaan. Tässä esimerkkitapauksessa rahallinen säästö olisi 600 €.

Hyvä esimerkki älyohjauksen voimasta on espoolaisen Väisäsen perheen koti, jossa OptiWatin avulla saatiin aikaiseksi 40 % säästö lämmitysenergiassa. Talosta tuli samalla niin houkutteleva ostokohde, että Väisästen päädyttyä myöhemmin muuttamaan kaupat tehtiin puolessatoista viikossa.

Toinen vaihtoehto säästämiseen on alentaa pysyvästi koko kodin lämpötilaa. Yhden asteen pudotuksella voidaan saada noin 5 %:n säästö lämmitykskustannuksiin.

Joka tapauksessa sähkölämmitteisessä kodissa suurimmat säästöt saadaan pureutumalla juuri lämmitykseen. Jos lämmitys pöhisee koko ajan täysillä, ei lamppujen sammuttelu tai puhelimen laturin irrottaminen seinästä juuri laskussa näy.

Käyttöveden lämmitys kovana kakkosena

Sähkölämmityksen jälkeen suurimman sähkösyöpön kunnian saa käyttöveden lämmitys. Keskimäärin se vastaa noin 20 % kokonaiskulutuksesta, mikä edellä olevassa esimerkissä olisi 4900 kWh eli noin 590 € vuodessa. Kylpyammeen ahkera käyttö ja suihkussa viipyilevät perheen teinit voivat kasvattaa lukemaa tästä vielä huomattavasti.

Käyttöveden lämmitykseen pätee sama kuin muihinkin sähköllä lämpiäviin kohteisiin: termostaattiohjatulla boilerilla tulee helposti ylilämmittämistä, joka hukkaa energiaa.

Myös lämminvesivaraajan saa kytkettyä OptiWatin ohjaukseen, joka napsii säästöt joutolämmityksestä ja varmistaa, että aamusuihkua varten on tarjolla tarpeellinen määrä lämmintä vettä. Lisäksi boilerin lämmittämisen voi ohjata kunkin vuorokauden halvimmille tunneille, jos käyttää tuntihinnoiteltua pörssisähköä.

Kylppärin sähköinen lattialämmitys – kova hinta lämpimistä varpaista?

Aamulla kylpyhuoneen lämpöinen lattia tuntuu taivaalliselta. Lämpö myös kuivattaa kosteat pinnat nopeasti, joten sen käytölle on sekä mukavuuteen että kodin rakenteisiin liittyvä perustelu. Mutta pitääkö paikkansa, että sähköinen lattialämmitys on energiasyöppö?

Valitettavasti pitää. Lattian koosta ja muista olosuhteista riippuen lattialämmitys vie jopa 3 000 kWh vuodessa, mikä tarkoittaa 360 € lisää vuoden sähkökuluihin.

Hyvä uutinen on se, että myös sähköisen lattialämmityksen optimoinnista saadaan usein mittava säästö. Kun lämmitys automatisoidaan OptiWatin avulla, varpaat pysyvät edelleen lämpiminä ja rakenteet kuivina, vaikka aamuyöllä tai työpäivän aikana ei tavoitella turhaan mukavuuslämpötilaa.

Lisäksi OptiWatin anturit reagoivat huoneen lämpötilamuutoksiin

nopeammin kuin lattialämmityksen omat, yleensä laatan sisälle sijoitetut anturit. Kun OptiWatti ohjaa lattialämmitystä, ei ole pelkoa siitä, että lattiaa lämmitettäisiin turhaan esim. samaan aikaan saunan kanssa, jolloin tilassa on muutenkin lämmin.

Uuni, sähköliesi ja mikroaaltouuni

Uunin kuumentaminen 200 asteeseen 3 kertaa viikossa vie n. 80 kWh vuodessa. Jos uuni pidetään tuossa lämpötilassa tunnin ajan jokaisella lämmityskerralla, vie tämä vielä noin 110 kWh lisää. Kokonaiskustannus viikoittaisesta kakkujen paistamisesta ja makaronilaatikon kypsyttelystä on siis noin 10–23 € vuodessa.

Sähköliettä käytetään yleensä vähemmän aikaa kerrallaan kuin uunia, mutta tiheämmin. Päivittäinen paistaminen tai keittäminen levyllä raksuttaa sähkömittaria 180–360 kWh verran, jolloin liikutaan noin 22–43 €:n vuosikustannuksissa.

Ruoan lämmittäminen mikroaaltouunissa on erittäin taloudellista: se vie vain 0,2 kWh/10 min, eikä pelkkään lämmittämiseen oikeasti tarvita yleensä edes minuuttia.

Hurja 80-luvun mikroaaltouuni-innostus saattoi traumatisoida yhden sukupolven kalpeanharmailla lihatuotteilla, mutta silti mikroaaltouuni kannattaa muistaa ruoanvalmistuspuuhissa: esim. yhden hengen puuroannos tai mehevä lohifile kypsyy mikrossa oikein näppärästi ja energiatehokkaasti.

Jääkaappi ja pakastin – hyytäviä kulutuslukuja?

Erilaiset ja eri-ikäiset jääkaappi- ja pakastinmallit kuluttavat eri tavoin energiaa. Esimerkiksi iäkäs arkkupakastin rohmuaa sähköä aivan eri tavalla kuin moderni, pienikokoinen kaappipakastin.

Myös kylmälaitteiden huolto ja puhtaanapito vaikuttavat kulutukseen: säännöllinen pakastimen sulattaminen ja laitteiden takaosien pitäminen pölyttöminä auttavat niitä toimimaan mahdollisimman energiatehokkaasti.

Jääkaapin ja pakastimen aiheuttamat kuluerät vaihtelevat pääpiirteittäin näin:

  •       jääkaappi n. 110–329 kWh eli n. 13–40 vuodessa
  •       jääkaappi-pakastin n. 219 –694 kWh eli 26–83 vuodessa
  •       pakastin n. 183 –511 kWh eli 22–61 vuodessa

Meillä ei kitsastella saunomisen kanssa

Sähkösauna haukkaa suomalaisessa kodissa reilusti energiaa, mutta siitä on harva valmis tinkimään. Pari kertaa viikossa suoritettu puolentoista tunnin saunominen vie noin 1000 kWh eli 120 vuodessa. Summa toki riippuu paljon saunan koosta sekä siitä, miten kuumaksi se halutaan lämmittää. Intohimoinen saunojaperhe, joilla on iso sähkösauna, saattaa jopa tuplata lukeman.

Innokaskin saunoja voi nipistää saunan kuluttamaa energiamäärää laskemalla hieman tavoitelämpötilaa: 60-80 asteessakin saa varsin mukavat löylyt, eikä aina kannata pyrkiä kiehumispisteeseen.

Olennaista on myös se, ettei sauna jää yksinään odottamaan kuumana saunojia tai unohdu päälle pitkäksi aikaa. Yllättävän usein käy niin, että saunan lämpiämistä odotellessaan tulee keksineeksi mukaansatempaavaa puuhaa, ja sauna ehtii kuumotella itsekseen pidempään kuin tarvetta olisi.

Kuivausrumpu syö enemmän kuin pesukone

Arkipäivisin kerran päivässä pyörivä pesukone ja kuivausrumpu vievät yhdessä niukimmillaan noin 650 kWh vuodessa ja enimmillään noin 1900 kWh. Euroina tämä tekee 78–228 €. Ero selittyy paitsi mallikohtaisilla piirteillä ja koneen koolla, myös käytettävillä pesuohjelmilla.

Näistä kahdesta kuivausrumpu on yleensä pahempi energiasyöppö. Se vie usein niukimmillaankin enemmän energiaa kuin pesukone, joskin uusi lämpöpumpputekniikka on tehnyt myös kuivausrummuista energiatehokkaampia.

Helppouden lisäksi kuivausrummun käyttöä puoltaa se, että mikäli veden haihduttaa pyykeistä sisätiloissa pyykkitelineellä, tulee etenkin kesäaikaan helposti nostaneeksi asunnon suhteellista ilmankosteutta liikaa. Talvella kostutuksesta voi toisaalta olla hyötyäkin, jos ilman kuivuus aiheuttaa ärsytystä iholle tai nenän limakalvoille.

Pyykinpesun energiankulutusta voi hillitä muun muassa:

  •       pesemällä vain täysiä koneellisia
  •       käyttämällä matalia pesulämpötiloja ja lyhyitä ohjelmia
  •       kuivaamalla pyykit ulkona, kun se on mahdollista.

Entä se kaikki muu?

Valaistuksen energiankulutus on laskenut viimeisen vuosikymmenen aikana huomattavasti, kun ensin energiansäästölamput ja sitten LED-tekniikka ovat saapuneet rytinällä kaikkien käyttöön.

Sähkölämmitteisessä omakotitalossa säästö on voinut kuitenkin olla yllättävän pieni, sillä sähkölamppujen tuottama lämpö on tullut hyödynnetyksi kodin lämmityksessä: termostaatit ovat reagoineet kohonneeseen lämpötilaan vähentämällä patterien lämmöntuottoa.

Valaistuksen vuosittaista kulutusmäärää on vaikeaa arvioida, jos tiedossa ei ole valaisimien lukumäärää, tyyppiä, onko käytössä myös ulkovaloja ja sitä, sammutetaanko taloudessa valoja tyhjistä huoneista. Motivan Lampputieto-sivulla voi perehtyä valaistuksen suunnitteluun ja energiansäästöön.

Televisiot käyttävät sähköä hyvin vaihtelevia määriä. Suurimmat plasmatelevisiot vievät noin viiden tunnin päiväkulutuksella lähemmäs 900 kWh vuodessa, LED-televisiot merkittävästi vähemmän ja pienimmät laitteet vain noin 90 kWh vuodessa. Televisionkatselun vuosikulut voivat siis olla melkein mitä vain noin kympistä reiluun sataseen.

Myös tietokoneissa on luonnollisesti valtavia eroja: pieni kannettava nielaisee 8 tunnin vuorokausikäytössä sadan kWh:n paikkeilla, supertehokas pöytäkone jopa 15-kertaisesti saman. Kustannuksissa tämä tekee noin 12–180 €.

Se tärkein: voisiko energiansäästön varjolla jättää imuroimatta?

Imuroinnista ei pääse sähkönkulutukseen vetoamalla. Tunnin imurointi viikossa vie sähköä mitättömät 78 kWh eli noin 9 € vuodessa. Imurien tehoista käytiin vuonna 2017 hetken ajan kalabaliikiksi äitynyttä keskustelua, kun EU:n imureja koskevaa ekosuunnitteluasetuksesta uutisoitiin.

Sittemmin selvisi, että asetuksen tavoitteena oli saada pienemmällä energiantarpeella suurempi imuteho, eikä niinkään kieltää tehokasta imurointia.

Jos haluaa ympäristösyistä huomioida pienetkin energiavirrat, mattojen tomuttaminen perinteiseen tapaan mattopiiskalla ja lattian pyyhkiminen nihkeällä mopilla toimivat imuroinnin hyvänä korvikkeena. Tai sitten vain jätät siivoamatta!

Ota yhteyttä ja katsotaan, paljonko voit säästää sähkölämmityksessä.

Esimerkkilaskelma perustuu oletukseen, että sähkölämmitteisessä talossa asuu 4 henkeä, ja sähkön kokonaishinta on 12 c/kWh. Huomaathan, että sähkölaitteet kehittyvät ja mallikohtaiset erot kulutuksessa voivat olla suuria. Tarkkoja laskelmia varten tarvitset oman laitteesi kulutustiedot.

Lähteet:

Motiva

Nordic Green Energy

Helen

Omakotitalon energiatehokkuus – mitä siitä pitäisi tietää?

Mitä energiatehokkuus on? Yksinkertaisimmillaan energiatehokkuudella tarkoitetaan hyötysuhdetta, joka energian käytöstä saadaan. Tavoitteena on hankkia aikaisempaa…

Omakotiasuja, säästätkö sähköä oikein?

Sähkön säästö alkaa tuntua merkitykselliseltä viimeistään keskitalvella, kun laskun summa karkaa uusiin sfääreihin. Mutta mistä…

Sähkön hinta ja pörssisähkö

Sähkön hinta ja sen muutokset vaikuttavat selvästi pientaloasujan menoihin. Mistä sähkön hinta muodostuu, ja mitä…